19.12.2012
TerveNuori! projektin esittely
TerveNuori on Hakkalan koulun duuniluokan ja 7-9lk pienryhmän yhteinen terveystiedon ympärille rakentunut projekti. Me: Maarit ja Kati, ajauduimme hieman sattumalta Toimikas - projektin tekijöiksi viime toukokuussa, kun koulullemme varatusta neljästä projektiopettajan paikasta vain kahdessa oli tekijät. Näiden opettajien työpanos kohdistui lukioon. Koska projektiin oli toivottu myös erityisopetuksen näkökulmaa, oli luontevaa, että myös pienryhmä ja duuniluokka osallistuivat toimintaan. Pääsääntöisestihän projekti oli suunnattu yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille, mutta siitä huolimatta lähdimme mielenkiinnolla mukaan.
Hieman silloin toukokuun kutomopäivässä hirvitti, kun muilla oli jo hienoja valmiita, vain toteuttamista vailla olevia suunnitelmia, ja itse olimme aivan alkutekijöissä. Hyvin pian kuitenkin syntyi ajatus rakentaa projekti terveystiedon ympärille, koska Maarit on terveystiedon opettaja ja Katilla myös terveydenhoitajan koulutus taustalla. Päätimme lähteä kasaamaan projektia ihmishahmojen ympärille, johon jokainen luokka-aste oman opetussuunnitelmansa mukaan tuotti terveystiedon materiaalia. Seitsemäsluokkalaiset tekivät ”terveen nuoren”, tytön ja pojan, ja hänelle toimintaohjeet henkilökohtaiseen hygieniaan, ravitsemukseen sekä lepoon ja liikuntaan. Kahdeksasluokkalaiset tekivät ”huume heebon” ja ”päihteiden käyttäjän”, joiden avulla kerrottiin tupakan, alkoholin ja huumeiden vaikutuksista. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset kasasivat seksi ja suhteet osion. Yhdeksännen luokan teemana oli henkinen hyvinvointi.
Terveestä nuoresta kasattiin näyttely koulumme kirjastoon, jossa hahmot ohjeineen olivat esillä. Lisäksi havainnollistettiin ravitsemusta ateriaesimerkeillä, kuinka paljon eri tuotteissa on sokeria, paljonko on ½kg kasviksia sekä hygieniatuote-esimerkeillä. Kaikki koulumme yläasteen oppilaat sekä lukiosta ensimmäinen vuosikurssi kävivät tutustumassa näyttelyyn Iloa ja valoa -päivämme yhteydessä 22.11.2012 Lisäksi projektin ja näyttelyn yhteyteen järjestettiin vanhemmille vapaamuotoinen vanhempainilta ”Iltakahvit Hakkalassa” 21.11.2012, jolloin vanhemmilla oli mahdollisuus tulla tutustumaan näyttelyyn ja keskustelemaan nuorten elämään liittyvistä asioista. Paikalla oli noin 20 vanhempaa.
TerveNuori projektiin liittyi myös koko koulumme 7-9 luokille tehty terveyskasvatuskysely. Kyselylomakkeella kysymykset jakautuivat samoihin teemoihin, kuin projektissa: ravitsemus, hygienia, lepo ja liikunta sekä suhteet ja seksi. Vastauksia kyselyymme tuli 306kpl. Vastausten pohjalta tehtiin diagrammit, jotka havainnollistavat kyselyn tuloksia näyttelyssä vieraileville. Siten näyttelyyn tutustuttaessa voi heti todeta esimerkiksi kuinka iso osa nuorista syö aamupalaa ja samalla voi tutkia, minkälainen hyvän aamupalan tulisikaan olla.
Molempien ryhmien oppilaat viettivät yhden aamupäivän opetellen sosiaalisen median käyttöä myös opetuksellisena välineenä. Oppilaat loivat Tervenuori Facebook – sivuston, jolle toivotaan runsaasti vierailuja ja ajatusten vaihtoa. Kerromme myöhemmin blogissamme koulumme terveyskyselyn tuloksista tarkemmin 9 –luokkalaisten osalta.
Maarit Holm, duuniluokan opettaja ja Kati Heinonen, erityisluokanopettaja Hakkalan koulu
Hieman silloin toukokuun kutomopäivässä hirvitti, kun muilla oli jo hienoja valmiita, vain toteuttamista vailla olevia suunnitelmia, ja itse olimme aivan alkutekijöissä. Hyvin pian kuitenkin syntyi ajatus rakentaa projekti terveystiedon ympärille, koska Maarit on terveystiedon opettaja ja Katilla myös terveydenhoitajan koulutus taustalla. Päätimme lähteä kasaamaan projektia ihmishahmojen ympärille, johon jokainen luokka-aste oman opetussuunnitelmansa mukaan tuotti terveystiedon materiaalia. Seitsemäsluokkalaiset tekivät ”terveen nuoren”, tytön ja pojan, ja hänelle toimintaohjeet henkilökohtaiseen hygieniaan, ravitsemukseen sekä lepoon ja liikuntaan. Kahdeksasluokkalaiset tekivät ”huume heebon” ja ”päihteiden käyttäjän”, joiden avulla kerrottiin tupakan, alkoholin ja huumeiden vaikutuksista. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset kasasivat seksi ja suhteet osion. Yhdeksännen luokan teemana oli henkinen hyvinvointi.
Terveestä nuoresta kasattiin näyttely koulumme kirjastoon, jossa hahmot ohjeineen olivat esillä. Lisäksi havainnollistettiin ravitsemusta ateriaesimerkeillä, kuinka paljon eri tuotteissa on sokeria, paljonko on ½kg kasviksia sekä hygieniatuote-esimerkeillä. Kaikki koulumme yläasteen oppilaat sekä lukiosta ensimmäinen vuosikurssi kävivät tutustumassa näyttelyyn Iloa ja valoa -päivämme yhteydessä 22.11.2012 Lisäksi projektin ja näyttelyn yhteyteen järjestettiin vanhemmille vapaamuotoinen vanhempainilta ”Iltakahvit Hakkalassa” 21.11.2012, jolloin vanhemmilla oli mahdollisuus tulla tutustumaan näyttelyyn ja keskustelemaan nuorten elämään liittyvistä asioista. Paikalla oli noin 20 vanhempaa.
TerveNuori projektiin liittyi myös koko koulumme 7-9 luokille tehty terveyskasvatuskysely. Kyselylomakkeella kysymykset jakautuivat samoihin teemoihin, kuin projektissa: ravitsemus, hygienia, lepo ja liikunta sekä suhteet ja seksi. Vastauksia kyselyymme tuli 306kpl. Vastausten pohjalta tehtiin diagrammit, jotka havainnollistavat kyselyn tuloksia näyttelyssä vieraileville. Siten näyttelyyn tutustuttaessa voi heti todeta esimerkiksi kuinka iso osa nuorista syö aamupalaa ja samalla voi tutkia, minkälainen hyvän aamupalan tulisikaan olla.
Molempien ryhmien oppilaat viettivät yhden aamupäivän opetellen sosiaalisen median käyttöä myös opetuksellisena välineenä. Oppilaat loivat Tervenuori Facebook – sivuston, jolle toivotaan runsaasti vierailuja ja ajatusten vaihtoa. Kerromme myöhemmin blogissamme koulumme terveyskyselyn tuloksista tarkemmin 9 –luokkalaisten osalta.
Maarit Holm, duuniluokan opettaja ja Kati Heinonen, erityisluokanopettaja Hakkalan koulu
11.12.2012
Lisää kirjoituksia Bremenistä
Aki Luostarinen Otavan Opistolta on kirjoittanut opintomatkasta Bremeniin blogikirjoituksen otsikolla Ilmiömäinen Bremen koettu. Posterous-blogi on nimeltään Sisäheitto.
Akin blogikirjoitus täydentää opintomatkan blogikirjoituksia Ilmiömäinen Bremen-blogissa.
Akin blogikirjoitus täydentää opintomatkan blogikirjoituksia Ilmiömäinen Bremen-blogissa.
5.12.2012
Ilmiömäinen Bremen
Otavan Opiston opiskelijoiden ja opettajien sekä Hämeenlinnan opettajien matkaseurueen kuulumisia ja näkymisiä AVO2-hankkeen Toimikas-osahankkeen tutustumismatkalta Bremeniin ja bremeniläisten ilmiöihin on kirjattu näkyviin blogiin nimeltään Ilmiömäinen Bremen.
Tällä hetkellä Posterous-blogissa on jo 39 blogikirjoitusta. Opintomatka tehtiin 30.11.-3.12.2012.
3.12.2012
Demoja Bambuserilla
Nomadiohjaajan vierailut Hämeenlinnan Yhteiskoululla ovat olleet varsin antoisia, kun olemme yhdessä kokeilleet mm. demovideoiden tekemistä Bambuserilla.
Ihan Pimee -ilmiön demovideot kuvasin esimerkkinä livestreamauksesta:
GoKulttuuri -ilmiön demovideon kuvasi Hanna Martikainen:
Ihan Pimee -ilmiön demovideot kuvasin esimerkkinä livestreamauksesta:
GoKulttuuri -ilmiön demovideon kuvasi Hanna Martikainen:
Bambuseria varten tarvitaan livestriimaukseen soveltuva kännykkä, johon ladataan Bambuser-mobiilisovellus joko App Storesta, Android Marketista tai Ovi Storesta. Bambuser -mobiilisovelluksen lataus kännykkään on maksuton.
Eniten livestriimauksia kännykällä Suomessa tehnyt henkilö on Kurt Linderoos. Hänen kanavaltaan löytyy jo yli 1100 lähetystä. Mielenkiintoinen lähinnä suomalaista live-videostriimausta ja livestriimaajia esittelevä Toni Nummelan ja Sami Voutilaisen 21. syyskuuta 2012 avaama sivusto on Striimaus.fi ja Striimaus.fi Facebook-sivu.
Rohkaisen ilmiökouluja tutustumaan livestriimauksen mahdollisuuksiin ilmiöiden toteutuksen ja tuotoksien esittelyssä. Kannattaa tutustua!
Nomadiohjaaja kiertää ilmiökouluilla
Olen käynyt Hämeenlinnan alueen ilmiökouluilla kolmena päivänä marraskuussa viikoilla 45 ja 46. Sovitut tapaamiset kirjataan ja päivitetään wikiin.
Ajelin torstaina aamusta 8.11. toiselle käynnille Hakkalan koululle TerveNuori-ilmiön pariin. Tällä kertaa pääsin ohjauksessa tositoimiin, sillä meille oli varattu tietokoneluokka. Maarit Holmin, Kati Heinosen ja Suvi Tuomaisen kanssa duuniluokan oppilaat ja erityisopetuksen pienryhmän oppilaat tulivat työpajatyöskentelyyn. Klo 8.05-10.45 kävimme yhdessä läpi sosiaalisen median hyödyntämistä hankkeen näkyväksi tekemisessä. Duuniluokka tutustui ensin Facebookiin ja erityisopetuksen pienryhmä blogiin. Tein parhaani ohjatessani lähes kahtakymmentä oppilasta yhtäaikaa samassa tilassa kahdesta eri aiheesta. Puolessavälissä vaihdoimme aiheet toisinpäin. Perustimme yhdessä oppilaiden kanssa Facebook-sivun TerveNuori ja blogipohjan nimellä TerveNuori. Työskentely yläkoululaisten kanssa oli virkistävän erilaista. Tilanteet vaihtelivat laidasta laitaan. Huumori auttoi paljon nuoren kanssa toimiessa. Muutosvastarintaakin oli havaittavissa. Kenenkään ei ollut pakko tehdä sellaista, mitä ei halunnut tai mihin omat vanhemmat eivät olleet antaneet lupaa. Suurinosa työskenteli ihan innoissaan. Aika vaan loppui kesken. Pääsimme vasta alkuun ja vain perusasioita palveluiden rekisteröitymisvaiheessa käytyä läpi. Varsinaiseen sisällöntuotantoon liittyviin asioihin emme ehtineet. Valokuvaamiseen tuntui olevan muutamilla innostusta, joten jään mielenkiinnolla odottamaan tämän ilmiön tuloksia ja tuotoksia. Tehokkaan ja vauhdikkaan aamupäivän tapaamisesta kirjasin pari kohtaa ylös wikiin talteen.
Aamupäivän ohjauksen jälkeen kävin Hämeenlinnan keskustassa taskulounaalla Katleena Kortesuon kanssa. Nämä taskulounaat ovat rentoja omakustanteisia lounastapaamisia, jotka sovitaan yleensä Twitterissä. Kuka tahansa voi kirjoittaa Twitter-viestiin #taskulounas ja tiedot ravintolasta ja ajasta. Tässä kyseisen tapaamisen kutsu Twitterissä:
Taskulounaan jälkeen siirryin Kaurialan koululle Kestävä kehitys -ilmiön pariin. Paikalla rehtorin huoneessa tapaamisessa olivat rehtori Pekka Sauros sekä ilmiöopettajat Markku Tuominen ja Kaija Wihersaari. Katsoimme yhdessä läppäriltäni hankkeen verkkopaikat. Loimme Pekalle gmail-sähköpostitunnukset ja sen myötä Pekka sai hankeblogiin kirjoittajan tunnukset. Koulun opettajakunnan kanssa on keskustelut ilmiöstä aloitettu jo keväällä 2012. Oppilaiden kanssa aloitetaan tammikuussa 2013 ja varsinainen ilmiön toteutus kestää kevään 2013. Kestävän kehityksen ilmiötä on ajateltu esiteltävän esim. kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle oppilasryhmän toimesta sekä paikallislehtiin, esim. Hämeen Sanomat. Joku tuotos on tulossa kaikilta ryhmiltä, ideoina ovat esim. näytelmä (esityspaikkana vanhainkoti, alakoulu, oman koulun sali vai mikä paikka ja kuinka monta näytöstä), aloite, esine, roskisten tuunaus, taidetta, runoutta, musiikkia - koululla halutaan kuitenkin, että oppilaat tekevät suunnittelun, eikä sitä anneta heille valmiina. Koululla on oma ympäristöohjelma, joka on varsin massiivinen projekti, mukana 167 oppilasta tällä hetkellä. Jokainen opettaja voi miettiä oppilasryhmien kanssa, millaisten tahojen kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyötahoja voivat olla esim. pankit tai kierrätyskeskus. Verkkoon näkyväksi laitettavia vaihtoehtoja ovat Facebook-sivu, Facebook-ryhmä, livestreamausvideo ja blogi. Kaikille ilmiökouluille olisi mukavaa saada yhteinen kokoontuminen ja tuloksien läpikäynti. Kerroin ITK-päiville jätetyistä ehdotelmista sekä tulevasta ensi vuoden syksyn tapahtumasta. Pohdimme myös sitä, että kuinka tuloksia tuodaan julki. Tehdäänkö se kouluittain vai yhdessä? Tätä asiaa voin jatkaa suunnitellen muun hankeväen kanssa.
Keskiviikkona 14.11. vierailin uudestaan Hämeenlinnan Yhteiskoululla opettajanhuoneen yhteydessä olevassa neuvottelutilassa ilmiöopettaja Sari Sinkko-Mäkisen luona ilmiöstä GoKulttuuri. Tällä kertaa mukana olivat myös ilmiöopettajat Hanna Martikainen ja Johanna Loukaskorpi.
Kävimme yhdessä läpi hankkeen wikin ja blogin. Ilmiöopettajat miettivät, kuinka oppilaat saadaan mukaan ilmiöön sekä käyttämään sosiaalista mediaa suunnittelussa ja toteutuksessa. Kävimme esimerkkejä läpi muista ilmiöistä. Mietimme tietoturva-asioita sekä avoimuutta. Loimme Sarille gmail-sähköpostitunnukset. Hanna aloitti Bambuser-tilin ja kuvasi ensimmäisen demovideon.
Loimme Sarille ja Hannalle omat Facebook-profiilit uusilla gmail-osoitteilla. Teemme näin testauksen, että voimmeko pitää Facebook-profiilit rajattuina. Sari ja Hanna kirjautuivat Facebookiin sellaisilla henkilötiedoilla, että sukunimiä ei ole kirjoitettu kokonaan. Keskustelimme myös Dropboxista. Kirjasin tapaamisesta muistiinpanot wikiin.
6.11.2012 klo 9.00-11.00
Kävin tiistaina aamupäivällä 6.11. Hämeenlinnan Yhteiskoululla opettajanhuoneen yhteydessä olevassa neuvottelutilassa Anu Vartiaisen ja Anne Vilkunan kanssa Ihan Pimee -ilmiötä läpi. Yllätyksekseni ja ensimmäistä kertaa näillä ilmiökäynneillä ilmiöopettajat Anu ja Anne kirjautuivat sisään tietokoneille heti tapaamisen alussa. Meillä oli käytössä wlan-yhteys. Kävimme läpi, kuinka blogikirjoitukset tehdään hankkeen blogiin ja miten valokuvia käsitellään ja muokataan sekä hieman ohjelmistojen hallintaa omalla koneella. Anulla ja Annella oli tulossa seuraavana päivänä ilmiön suunnittelupäivä. Tästä suunnittelupäivästä he kirjoittivatkin oman blogikirjoituksen. Ihan Pimee -ilmiö oli tarkoitus toteuttaa joulukuussa 2012, mutta se on nyt siirtynyt ensi vuoden puolelle. Ilmiöstä on tehty mainosjuliste koulun seinälle ja oppilaat pääsevät ilmiöön mukaan ilmoittautumalla koulun seinällä olevalle listalle. Keskustelimme livestreamauksesta, josta löytää lisätietoa mm. Striimaus.fi -sivulta. Ihan Pimee -ilmiön kohdalla ajatuksena olisi saada joku kuvaamaan vajaan 10 minuutin matkaa näytöslavalle. Ilmiössä toteutaan mm. muotinäytös näytöslavalla koululla. Keskustelimme oppilaiden osallistamisesta verkon käyttöön ja ilmiön näkyväksi tekemiseen. Kävimme erilaisia vaihtoehtoja läpi, kuten Facebook, Picasa, blogi, Instagram, Flickr jne. Kävimme läpi tekijänoikeusasioita, cc-lisenssejä, digitaalista jalanjälkeä ja verkossa käyttäytymisen 10 kultaista sääntöä. Tapaamisen lopulla Anu ja Anne innostuivat Bambuserista, joten teimme pari demoa. Kirjoitin tapaamisen asiat talteen wikiin.
6.11.2012 klo 11.00-11.40
Seuraavaksi tapasin Hämeenlinnan Yhteiskoululla opettajanhuoneen yhteydessä olevassa neuvottelutilassa Sari Sinkko-Mäkisen ilmiöstä GoKulttuuri. Tämän ilmiön toteutus on tulossa kevään 4. jaksossa eli maalis-toukokuussa 2013. Kävimme pikaisesti läpi toivottavia ilmiön kuvaustapoja, kuten valokuvat, videot, tekstit (esim. blogissa), paikkatiedot ja mahdollisesti livestreamaus. Kävimme myös hankkeen blogia läpi ja sovimme, että luodaan tarvittavat gmail-sähköpostiosoitteet ensi kerralla tavattaessa. Kirjasin tärkeimmät asiat wikiin talteen. Molemmista HYKin vierailuista on kuvia täällä.
8.11.2012 klo 8.00-11.00
8.11.2012 klo 12.00-13.30
#Taskulounas to 8.11. #Hämeenlinna'ssa klo 12.00-13.30 ravintola Popinossa popino.fi Ken lähtee, ettei tarvitse yksin syödä?
— Pauliina Mäkelä (@PauliinaMakela) marraskuu 7, 2012
Olen järjestänyt taskulounaita Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä usean vuoden ajan ja aina niihin on tullut vähintään kaksi osallistujaa, jolloin taskulounaan idea on toteutunut, kun ei tarvitse syödä yksin. Parhaimmillaan osallistujia on ollut yli 20. Suosittelen tätä epätavallista keinoa saada lounasseuraa ja tutustua uusiin ihmisiin sekä oppia uutta!8.11.2012 klo 14.00-16.00
14.11.2012 klo 15.00-17.00
Kävimme yhdessä läpi hankkeen wikin ja blogin. Ilmiöopettajat miettivät, kuinka oppilaat saadaan mukaan ilmiöön sekä käyttämään sosiaalista mediaa suunnittelussa ja toteutuksessa. Kävimme esimerkkejä läpi muista ilmiöistä. Mietimme tietoturva-asioita sekä avoimuutta. Loimme Sarille gmail-sähköpostitunnukset. Hanna aloitti Bambuser-tilin ja kuvasi ensimmäisen demovideon.
Loimme Sarille ja Hannalle omat Facebook-profiilit uusilla gmail-osoitteilla. Teemme näin testauksen, että voimmeko pitää Facebook-profiilit rajattuina. Sari ja Hanna kirjautuivat Facebookiin sellaisilla henkilötiedoilla, että sukunimiä ei ole kirjoitettu kokonaan. Keskustelimme myös Dropboxista. Kirjasin tapaamisesta muistiinpanot wikiin.
14.11.2012
Vesi -monessa mukana 4; Hauhon Yhtenäiskoulu
Hauhon Yhtenäiskoulu
5.11.2012
Ilmiöprojekti luonnontieteiden opettajan näkökulmasta (kirjoittanut Pirjo Keso)
Ensimmäinen Ilmiö-hankkeen tapaaminen aiheutti melkoisen tunnemylläkän. Mitä ihmettä tämä nyt on? Minähän opetan ilmiöitä joka tunti. Miksi tästä tehdään näin suuri numero? Ympäristönä oli upea Vanajanlinna ja puitteen sen mukaiset. Valitettavasti seuraavalla kerralla ei tarjottu edes ruokaa, vaan sekin piti lipulla lunastaa lukion ruokalasta.
Päivän anti alkoi hahmottua vasta seuraavalla kerralla, kun päästiin itse asiaan. Kokonainen työpäivä ajatusten vaihtoon lähimpien kollegoiden kanssa teki tehtävänsä. Meillähän oli hauskaa, kun laadimme sarjakuvaa ilmiön alkuvaiheista! Oli onni saada mukaan läheisimmät työtoverit. Olimme tuttuja ja toimintatavat rutinoituneita. Melko helposti löytyi aihe- vesi. Sitä oli helppo visioida ja se liittyi selkeästi kaikkien kolmen opetusaineisiin kemia, fysiikka, biologia, maantieto ja terveystieto. Muistona noilta ajoilta on A4, jossa kaikenlaisia veteen liittyviä kuvia ja yksi onkimis-animaatio. Siitähän tässä pohjimmiltaan on kysymys: oppilas lähestyy aihetta omien kykyjensä ja mielenkiintonsa mukaan. Onkii vesikorista haluamansa tiedot ja oppii haluamallaan tavalla. Hanke edellytti, että tämä kokeilu koskisi lähinnä yhdeksäsluokkalaisia. Hetken ajan häilyimme epävarmuuden aalloilla, eihän meidät ensi vuoden ysit mitenkään pysty. Mutta seuraavassa hetkessä jo totesimme, että juuri silloin on syytä kokeilla jotain uutta, kun jo tiedetään, että vanhat konstit eivät ole toimineet. Kokeillen olisi mahdollista saavuttaa myös positiivinen yllätys!
Niinpä alkoi hurja visiointi siitä, mitä tuleman pitää ja innostus asiaan oli suuri. Joitakin ideoita hylättiin kalleutensa tai jonkin muun syyn vuoksi ja hiljalleen kokonaisen Vesipäivän valmistaminen koko koululle oli varmistunut. Toukokuussa painelimme rehtorin luo esittämään toiveitamme. Arvasimme vastaanoton olevan periaatteessa positiivinen. Pyysimme lukujärjestykseen yhtä oppituntia yseille siten, että me kolme olisimme opettajina yhtaikaa. Arvelimme, että näin hanke varmasti toteutuisi.
Jos olisimme tienneet toiveemme aiheuttavan suuria ongelmia lukujärjestyksen laatimiseen, olisimme jättäneet sen todennäköisesti esittämättä. Kävi nimittäin niin, että yseille järjestyi kaksi tuntia lukujärjestykseen yhtaikaa, mutta opettajana meistä tuolloin oli vain yksi.
Oppilailla oli siis fysiikkaa, kemiaa tai terveystietoa, mutta yhden aineenopettajan parina oli yksi resurssiopettaja. Tämä merkitsi siis sitä, että joillakin oppilailla näiden fysiikan ja kemian tuntimäärä pieneni, samoin aineenopettajan! Tässä tapauksessa isompaa harmia ei syntyne, sillä ilmiö-tunteihin saadaan sisällytettyä OPSin asioita varsinaisen vesipäivän jälkeisillä tunneilla. Mutta jos tämä idea leviää laajemmin käyttöön, vaarana on, että aineenopettajien tunnit lipuvat resurssiopettajien huostaan.
Kaiken kaikkiaan onnistunut Vesipäivä palkitsi sekä opettajat että oppilaat. Tekijät ylittivät itsensä ja upeita töitä oli nähtävänä ja osa jää vielä jatkossakin hyödynnettäviksi. Palautteen perusteella voidaan sanoa, että tämäntyyppinen työskentely on tullut meidän kouluun jäädäkseen. Varsinkin kahdeksasluokkalaisten keskuudessa innostus uusien Ilmiöpäivien järjestämiseen oli suuri. Saapa nähdä toteutuuko seuraava Ilmiöpäivä, jossa aiheena olisi esimerkiksi tuli ja valo!
5.11.2012
Ilmiöprojekti luonnontieteiden opettajan näkökulmasta (kirjoittanut Pirjo Keso)
Ensimmäinen Ilmiö-hankkeen tapaaminen aiheutti melkoisen tunnemylläkän. Mitä ihmettä tämä nyt on? Minähän opetan ilmiöitä joka tunti. Miksi tästä tehdään näin suuri numero? Ympäristönä oli upea Vanajanlinna ja puitteen sen mukaiset. Valitettavasti seuraavalla kerralla ei tarjottu edes ruokaa, vaan sekin piti lipulla lunastaa lukion ruokalasta.
Päivän anti alkoi hahmottua vasta seuraavalla kerralla, kun päästiin itse asiaan. Kokonainen työpäivä ajatusten vaihtoon lähimpien kollegoiden kanssa teki tehtävänsä. Meillähän oli hauskaa, kun laadimme sarjakuvaa ilmiön alkuvaiheista! Oli onni saada mukaan läheisimmät työtoverit. Olimme tuttuja ja toimintatavat rutinoituneita. Melko helposti löytyi aihe- vesi. Sitä oli helppo visioida ja se liittyi selkeästi kaikkien kolmen opetusaineisiin kemia, fysiikka, biologia, maantieto ja terveystieto. Muistona noilta ajoilta on A4, jossa kaikenlaisia veteen liittyviä kuvia ja yksi onkimis-animaatio. Siitähän tässä pohjimmiltaan on kysymys: oppilas lähestyy aihetta omien kykyjensä ja mielenkiintonsa mukaan. Onkii vesikorista haluamansa tiedot ja oppii haluamallaan tavalla. Hanke edellytti, että tämä kokeilu koskisi lähinnä yhdeksäsluokkalaisia. Hetken ajan häilyimme epävarmuuden aalloilla, eihän meidät ensi vuoden ysit mitenkään pysty. Mutta seuraavassa hetkessä jo totesimme, että juuri silloin on syytä kokeilla jotain uutta, kun jo tiedetään, että vanhat konstit eivät ole toimineet. Kokeillen olisi mahdollista saavuttaa myös positiivinen yllätys!
Niinpä alkoi hurja visiointi siitä, mitä tuleman pitää ja innostus asiaan oli suuri. Joitakin ideoita hylättiin kalleutensa tai jonkin muun syyn vuoksi ja hiljalleen kokonaisen Vesipäivän valmistaminen koko koululle oli varmistunut. Toukokuussa painelimme rehtorin luo esittämään toiveitamme. Arvasimme vastaanoton olevan periaatteessa positiivinen. Pyysimme lukujärjestykseen yhtä oppituntia yseille siten, että me kolme olisimme opettajina yhtaikaa. Arvelimme, että näin hanke varmasti toteutuisi.
Jos olisimme tienneet toiveemme aiheuttavan suuria ongelmia lukujärjestyksen laatimiseen, olisimme jättäneet sen todennäköisesti esittämättä. Kävi nimittäin niin, että yseille järjestyi kaksi tuntia lukujärjestykseen yhtaikaa, mutta opettajana meistä tuolloin oli vain yksi.
Oppilailla oli siis fysiikkaa, kemiaa tai terveystietoa, mutta yhden aineenopettajan parina oli yksi resurssiopettaja. Tämä merkitsi siis sitä, että joillakin oppilailla näiden fysiikan ja kemian tuntimäärä pieneni, samoin aineenopettajan! Tässä tapauksessa isompaa harmia ei syntyne, sillä ilmiö-tunteihin saadaan sisällytettyä OPSin asioita varsinaisen vesipäivän jälkeisillä tunneilla. Mutta jos tämä idea leviää laajemmin käyttöön, vaarana on, että aineenopettajien tunnit lipuvat resurssiopettajien huostaan.
Kaiken kaikkiaan onnistunut Vesipäivä palkitsi sekä opettajat että oppilaat. Tekijät ylittivät itsensä ja upeita töitä oli nähtävänä ja osa jää vielä jatkossakin hyödynnettäviksi. Palautteen perusteella voidaan sanoa, että tämäntyyppinen työskentely on tullut meidän kouluun jäädäkseen. Varsinkin kahdeksasluokkalaisten keskuudessa innostus uusien Ilmiöpäivien järjestämiseen oli suuri. Saapa nähdä toteutuuko seuraava Ilmiöpäivä, jossa aiheena olisi esimerkiksi tuli ja valo!
Vesi -monessa mukana 3: Hauhon Yhtenäiskoulu
Ilmiö oppilaan näkökulmasta
Aiheen valitseminen työhön oli yllättävän hankalaa, koska ideoita
oli monia (mm. sumu, meret, vesi yleisesti, merenneitovakuutukset..=D). Sitten
kun idea oli keksitty, niin oli vaikea saada työtä etenemään, koska ei ollut
tarpeeksi atk-paikkoja. Lopulta asiat kuitenkin alkoivat sujua, kun sovittiin
säännöistä yms yms.
Työn tekeminen lienee ollut joillekkin vaikeaa, mutta meille se
oli jopa yllättävän helppoa. Työn tekeminen oli myös mielenkiintoista, ja
hauskaa. Ainakin joillain ryhmillä :D
Loppujen lopuksi, aika meinasi (yllätys, yllätys) loppua kesken,
joten sitten sitä työtä tehtiin muillakin tunneilla kuin vain siihen
varatuilla. Jotkut ryhmät etsivät tietoja YK:n sivuilta, jotkut laminoivat
kuvia ja jotkut piirsivät merenneitoja ja hippokamppeja.
Vesipäivänä, saimme tutustua muiden tekemiin töihin.
Yllätyksellisesti, vesipäivä ei toiminut ihan suunnitelmien mukaan, ja
jouduimme mm. esittelemään toistemme töitä, koska luokista vastaavat henkilöt
olivat kadonneet (:
Kuitenkin, työtä oli hauska tehdä, ja se auttoi miettimään asioita
ja nauramaan oudoille asioille, joita tuli esiin aiheesta. Joistain töistä oli
myös hyötyä vesipäivän jälkeen, mm. valokuvausryhmän kuvat on varastettu ympäri
koulua (korjaus: ne ovat varastossa) ja vesimyyttien powerpointtia on
käytetty/näytetty alaluokkien kuvistyössä.
Nea
ja Essi
7.11.2012
Ihan pimee - valo(v)aatteet Hykissä aloittelee
Mainokset seinällä -
ilmoittautuneita kurssille kiitettävästi -
nomadiope tavattu -
ja tänään on ilmiöopettajien suunnittelu- ja projektin käynnistyspäivä!
Aloitimme aamukahvilla kahvilassa rahoitussuunnitelman ja käytännönjärjestelyjen parissa. Pohdimme verkkonäkyvyyden vaikutuksia oppilaiden kannalta ja muokkasimme kuvauslupapaperin huoltajille allekirjoitettavaksi. Pyyhittyämme kermavaahdot ylähuulesta lähdimme sähköliikkeeseen kyselemään LED-valoista, turvallisuudesta ja valojen saatavuudesta. Ystävällinen nuori mies lupasi meille selvittää asiaa.
Päivittäistavaratalosta löysimme valmiita paristokäyttöisiä LED-valoketjuja, jos rakennettavien sarjojen saatavuus on hankalaa.
Hankimme tietoa ja tarjouspyyntöjä iPadista, jota haluaisimme käyttää livestream -kuvaukseen sekä kurssin aikana liikkuvana nettinä. Selvitimme yhteensopivuutta olemassa olevien laitteiden kanssa ja tarvittavaa muistin kokoa toimivuuden kannalta.
Nytpä tulikin jo nälkä - syömään! Seuraamme liittyi Sari, fyysikkonero. Työstimme ilmön teoriataustaa ja ensimmäisen ilmiöpäivän kulkua. Kirjasimme ilmiöstä viisi aihealuetta, joista oppilaat voivat valita itseään kiinnostavan aiheen. Tarkoitus on, että oppilaat tutustuvat ilmiöön tutkimalla ja kokeilemalla. Valittu aihealue on myös asusteen suunnittelun lähtökohta. Aihealueet ovat:
Joko on iltapalan aika?
T. Anu ja Anne
ilmoittautuneita kurssille kiitettävästi -
nomadiope tavattu -
ja tänään on ilmiöopettajien suunnittelu- ja projektin käynnistyspäivä!
Aloitimme aamukahvilla kahvilassa rahoitussuunnitelman ja käytännönjärjestelyjen parissa. Pohdimme verkkonäkyvyyden vaikutuksia oppilaiden kannalta ja muokkasimme kuvauslupapaperin huoltajille allekirjoitettavaksi. Pyyhittyämme kermavaahdot ylähuulesta lähdimme sähköliikkeeseen kyselemään LED-valoista, turvallisuudesta ja valojen saatavuudesta. Ystävällinen nuori mies lupasi meille selvittää asiaa.
Päivittäistavaratalosta löysimme valmiita paristokäyttöisiä LED-valoketjuja, jos rakennettavien sarjojen saatavuus on hankalaa.
Hankimme tietoa ja tarjouspyyntöjä iPadista, jota haluaisimme käyttää livestream -kuvaukseen sekä kurssin aikana liikkuvana nettinä. Selvitimme yhteensopivuutta olemassa olevien laitteiden kanssa ja tarvittavaa muistin kokoa toimivuuden kannalta.
Nytpä tulikin jo nälkä - syömään! Seuraamme liittyi Sari, fyysikkonero. Työstimme ilmön teoriataustaa ja ensimmäisen ilmiöpäivän kulkua. Kirjasimme ilmiöstä viisi aihealuetta, joista oppilaat voivat valita itseään kiinnostavan aiheen. Tarkoitus on, että oppilaat tutustuvat ilmiöön tutkimalla ja kokeilemalla. Valittu aihealue on myös asusteen suunnittelun lähtökohta. Aihealueet ovat:
1. Valon heijastuminen ja taittuminen
(prismat, kristallit, peilit, linssit)
2. Valon heijastuminen erilaisista pinnoista
(erl tekstiilit, nahka, metallit)
3. Erilaiset valonlähteet
(loisteputket, halogeenit, hehkulamppu, kynttilä, aurinko, auton valot, taskulamppu)
4. Eriväriset valot ja värien aistiminen eri valaistuksissa
5. Varjot
(piilottava, muotoileva, heittovarjo)
Jälkiruokakahvin kyytipoikana mietimme ryhmäyttämistä ja luovuuden vapauttamista leikin keinoin.Joko on iltapalan aika?
T. Anu ja Anne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)