12.9.2013

Kokeilevaa kohellusta(ko)?


Heilahtaen Heurekasta Hämeelinnaan

Vauhtia ja ideoita oppilaiden ilmiölähtöisille tutkimiselle oli haettu ja saatu Vantaalle tiedekeskus Heurekaan tehdyllä yhteisretkellämme. Nyt olimme valmiit tosi toimiin. Vai olimmeko?

"Tämän valmiimmiksi emme tässä hetkessä tule, eikun hommiin vaan!"

Vaikka kyseessä olikin ilmiöpohjainen oppiminen, toiminta-alue rajattiin opettajien toimesta kestävään kehityksen neljään aihepiiriin: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävään kehitykseen.

Aihepiirinsä sekä toteutustavan oppilaat valitsivat itse ryhmissä. Toteutustapoja olivat valokuvaaminen, videointi, rakentelu, piirtäminen, kirjoittaminen, muovailu, näytteleminen ja leipominen.

Työskentelyyn varattiin aluksi kolmen tunnin mittainen suunnitteluiltapäivä. Sitä seurasi kolme toteutusiltapäivää. Oppitunteja käytettiin kokonaisuudessa oppilasta kohden 15. Oppilaita mukana toiminnassa oli 151.

Ehdottomasti parasta tässä oli tunnelma ja "tekemisen meininki" työskentelypäivien aikana.
Tuotokset yllättivät meidät monipuolisuudellaan. Kaurialan koulun oppilaat haluavat säilyttää maailman jälkipolville hyvänä paikkana elää: luonto ja ihmisten toiminta tasapainossa. Tuotoksia tärkeämmiksi koimme itse yhdessä toimimisen ja oppimisen ja löytämisen ilon. Matkan teko on tärkeämpää kuin maaliin pääsy.

Oppilaat olivat asiasta mieltä...
- toiminta oli mukavaa ja kiva tapa oppia, kun eri oppiaineitta käsiteltiin yhdessä
- ryhmissä toimiminen oli hienoa (uusia kavereita ja opettajia)
- toimintatavat olivat erilaisia kuin normaaleilla oppitunneilla
- sai käyttää omaa luovuutta, ei ollut rajoja
- aihe oli mielenkiintoinen
- oli kiva kun sai suunnitella ja toteuttaa itse ja opettaja auttoi tarvittaessa

Mukana olleiden opettajien palaute oli...
- oppilaat olivat yllättävän itseohjautuvia ja innokkaita
- yhteisopettajuus oli mukava kokemus
- toimintatapa rakensi yhteishenkeä
- oli mukavaa tehdä asioita oppilaiden ehdoilla

Paljon siis hyvää ja erittyisen hyvää, mutta kehitettävääkin luonnolliseti jäi. Kokemamme perusteella suunnittelulle pitää varata kunnolla aikaa ja tuotosten taltionnin keinoja ja merkitystä on hyvä pohtia.

Seuraavaksi saamme pohtia, miten tästä jatkamme.

Pekka Saros, rehtori (12.9.2013)